Metropolia Ammattikorkeakoulu testasi RFID-kosteysantureiden tuottaman datan hyödyntämistä, jotta tulevaisuuden rakennukset kertovat, jos niiden rakenteisiin pääsee kosteutta. 

Mihin etsittiin ratkaisua? 

Rakennusten kosteusongelma on Suomessa ja muualla valtava. Kosteusongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle mittavia kustannuksia, kun rakennekosteudesta syntyvä home huonontaa sisäilmaa ja johtaa usein ihmisten moninaiseen sairasteluun ja terveydellisiin ongelmiin. Hankkeessa kehitettiin passiivisiin RFID-kosteusantureihin perustuvaa menetelmää kosteusvaurioiden varhaiseen havaitsemiseen, jotta ongelmiin voidaan puuttua hyvissä ajoin.

Tällä hetkellä kosteusanturien ja mittauspalveluiden toimittajat ovat pienehköjä ja alan toiminta hajanaista. Rakennusalan tietoisuus RFID-anturoinnin mahdollisuuksista on vielä hataraa. Markkinat sekä Suomessa että ulkomailla ovat suuret, koska nykyisen kaltainen rakennusten kosteusongelmatilanne on kestämätön. 

Passiiviset RFID-kosteusanturit on IoT (esineiden internet) sovellus. Suuren anturimäärän tuottama data tulee siirtää pilvipalveluun ja rakennuksen BIM-tietomalliin, josta se voidaan siirtää hyödynnettäväksi kosteusdataa tarvitseville tahoille.

Tavoite: kosteusantureiden tuottama tieto helposti käyttöön

Hankkeen päätavoitteena oli, että tulevaisuudessa rakennukset varustetaan passiivisilla RFID-kosteusantureilla siten, että niiden antama kosteusdata saadaan hyödynnettyä optimaalisesti. 

Mitä hankkeessa tehtiin?

Hankkeessa kokeiltiin asiakkaan (rakennuttaja, kiinteistön omistaja, asukas) näkökulmasta katsoen, millainen anturien myynti-, asennus- ja tiedonkeruu malli on hyvä, helppo ja edullinen. Käytännössä kokeilu toteutettiin asentamalla passiivinen RFID-kosteusanturointi kahteen pilottikohteeseen, josta eri valmistajien anturien tuottama ja kunkin valmistajan lukijalla luettu data siirrettiin BIM-tietomalliin.

Kokeiluhankkeen aikana anturien mittaamaan dataan ei ehtinyt syntyä kovin merkittäviä muutoksia, koska ajanjakso oli lyhyt. Tämän vuoksi anturidataa muokattiin keinotekoisesti demonstroimaan kosteusvaurion syntymistä, ja tiedon visualisointia testattiin. Lisäksi tunnistettiin kuusi tyypillistä kosteusanturoinnin käyttökohdetta ja haastatteluihin perustuen luotiin näille mallisuunnitelmat kustannuslaskelmineen ja takaisinmaksuaikoineen.

Kenelle tästä on hyötyä?

Kokeilusta hyötyivät rakennusten omistajat, rakennuttajat ja rakennusten asukkaat. Omistajat saavat tietoa rakennuksen kunnosta koko sen elinkaaren ajalta, rakentajat varmistuvat työn laadusta ja rakennuksissa asuvat ihmiset saavat varmuuden terveellisestä sisäilmasta.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Kokeilun tuloksena saatiin tietoa ja kokemusta järjestelmän toimivuudesta sekä eri käyttäjäryhmien todellisista tarpeista uusille palveluille. Hankkeesta jää myöhempää kokeilua ja tutkimusta varten rakennus, joka on varustettu neljän anturitoimittajan antureilla pitkän ajan seurantaa ja anturien testaamista varten. Anturit ovat jatkossa kenen tahansa toimijan tai tutkimustahon käytettävissä. Asennetut anturit ja niiden sijaintipaikat on dokumentoitu, tiedot ovat julkisesti hyödynnettävissä.

Kokeilun päätteeksi todettiin, että passiivianturien tehokasta hyödyntämistä varten on määritettävä koko työprosessi suunnittelupöydältä aina anturidatan analysointiin ja tulosten hyödyntämiseen asti.