Miten alentaa ilmastopäästöjä ja pienentää kiinteistöjen energiakuluja? Optiwisen kokeilussa markettien kylmälaitteiden energiankulutus pieneni, kun energiamanagerointiin saatiin paremmat digitaaliset työkalut.

Mihin etsittiin ratkaisua?

Miten alentaa ilmastopäästöjä ja pienentää kiinteistöjen energiakuluja? Yhden vastauksen tarjoaa energiamanagerointi ja sen digitalisointi, jolla voidaan hillitä muun muassa markettien kylmälaitteiden energiankulutusta.

Energiamanagerointiin käytettävästä työajasta suurin osa kuluu tällä hetkellä tietojen keräämiseen eri järjestelmistä. Kun työ digitalisoidaan, lukuisiin eri rakennus- ja kylmäautomaatiojärjestelmiin hajautunut tieto saadaan kerättyä yhteen paikkaan hyvin visualisoituun ja helposti käsiteltävään muotoon.

Asiantuntijan työpäivä ei kulu enää tiedon keräämiseen, vaan hän voi keskittyä tiedon analysointiin ja energiansäästötoimien toteuttamiseen. Palveluntuottajat voivat hallinnoida samoilla resursseilla entistä suurempaa kiinteistökantaa ja keskittyä konkreettisiin toimiin.

Tämän seurauksena kiinteistöjen energiakulut pienenevät, käyttäjien olosuhteet paranevat, ilmastopäästöt alenevat, toiminnan vastuullisuus lisääntyy ja kiinteistöjen arvo nousee. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. toimistoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakiinteistöissä.

Tavoite: manuaaliset työvaiheet pois

Päätavoitteena oli poistaa suurin osa energiamanageroinnin manuaalisista työvaiheista. Välitavoitteena oli kehittää datan visualisointia ja tiedonsiirtoa eri järjestelmien välillä avoimia rajapintoja hyödyntäen.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Kokeilussa pilotoitiin energiamanageroinnin digitalisointia seitsemässä liikekiinteistössä. Näistä kolme oli hypermarketteja, kolme supermarketteja ja yksi liikennemyymälä. Lisäksi tutkittiin neuroverkkoihin perustuvan tekoälyn hyödyntämistä.

Optiwise-sovellukseen lisättiin uutena ominaisuutena kiinteistön kulutusseuranta, joka kattaa sähkö-, lämpö- ja vesimittarit sekä niiden alamittarit. Niiden visualisointia kehitettiin siten, että asiantuntijan on helppo porautua suuresta kiinteistömassasta yksittäisen kohteen yksittäisen tunnin kulutukseen.

Sovellukseen kehitettiin myös neuroverkkoihin perustuva tekoäly, joka analysoi kylmälaitteiden lämpötilatietojen perusteella, toimivatko laitteet oikein. Tekoäly osaa muun muassa tunnistaa poikkeavat lämpötilaylitykset ja -alitukset. Tekoälyn antaman ilmoituksen perusteella kylmähuoltoliikkeen tai energiamanagerin asiantuntija voi selvittää ongelman aiheuttajan ja tehdä korjaavat toimenpiteet.

Kenelle tästä on hyötyä?

Kokeilun tuloksia voidaan hyödyntää liikehuoneistojen lisäksi laajasti mm. toimistoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja hoivakiinteistöissä. Palveluntuottajat voivat hallinnoida samoilla resursseilla entistä suurempaa kiinteistökantaa ja keskittyä konkreettisiin toimiin. Energiankäyttö tehostuu, jolloin kulut ja päästöt pienenevät.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Energiamanageroinnin tehokkuus parani kokeilukohteissa merkittävästi. Pilottikohteissa kylmälaitteiden energiankulutus pienentyi kokeilun aikana keskimäärin 15 prosenttia.

Tuloksia voidaan hyödyntää sellaisenaan ja tehtyjä toimia toistaa lähes 3000 market-kiinteistössä Suomessa. Palvelulla on myös vientimahdollisuuksia ja esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa potentiaalisten kohteiden lukumäärä on kussakin hieman suurempi kuin Suomessa. Muualla Euroopassa markkinat ovat vielä suuremmat.

Hankkeen yhtenä konkreettisena tavoitteena oli, että yhden asiantuntijan pitäisi kyetä hallinnoimaan joidenkin kymmenien kiinteistöjen sijasta satoja kiinteistöjä. Kokeilun myötä yksi asiantuntija kykenee hallinnoimaan noin 150 kohdetta. Asiantuntijan ajankäyttö tulee tehostumaan entisestään, kun toiminnassa päästään hyödyntämään tekoälyn suorittamaa tiedon analysointia.

Lue lisää! Blogi: Energiamanageroinnin digitalisoinnista merkittävät säästöt