Hankkeessa tehostettiin kadun liittymäalueiden digitaalista mallinnusta ja kehitettiin siihen liittyviä laatuvaatimuksia.

Mihin etsittiin ratkaisua?

Katujen suunnittelu suoritetaan yleensä mallipohjaisilla suunnitteluohjelmistoilla. Kadun liittymäalueiden digitaalinen mallinnus poikkeaa huomattavasti tien liittymäalueiden mallinnuksesta, eikä siinä ole samalla tavalla vakiintuneita toimintamalleja kuin tieväylien suunnittelussa.

Kadun liittymäalueiden suunnittelussa on paljon pienipiirteisyyttä: usein katualueella on monia laitteita ja johtoja, jotka vaikeuttavat mallien laadintaa. Kadun suunnittelun erityspiirteitä ovat liittymäalueiden suuri määrä, kuivatussuunnittelun monimuotoisuus, kevyenliikenteen väylät, suojatiet, korotukset, pysäköintitaskut, bussipysäkit, keskikaistat, reunakivilinjat, kiveykset jne.

Usein katujen mallinnus on myös kustannuksiltaan huomattavasti perinteistä suunnittelua kalliimpaa. Lisäksi nykyinen YIV-ohjeistus (yleiset inframallivaatimukset) ei huomioi katualueella tapahtuvaa suunnittelua vaan on keskittynyt enemmän tieväyliin.

Tavoite: tehostaa katuliittymien suunnitteluprosessia ja parantaa sen ohjeistusta

Tavoitteena oli tehostaa katuliittymien suunnitteluprosessia siten, että se on hyödyn ja kustannusten suhteen tasapainossa. Konkreettinen tavoite oli nopeuttaa liittymäalueiden mallinnuksen prosessia noin 50 prosenttia.

Toinen tavoite oli kadun liittymäalueiden laatukriteerien täsmentäminen. Hankkeessa laadittiin kehitystarpeita katusuunnittelun ohjeistuksesta ”Yleiset inframallivaatimukset (YIV)”- ohjekokonaisuuteen, jota julkaisee Rakennustietosäätiön erityispäätoimikunta buildingSMART Finland.

Mitä- hankkeessa tehtiin?

Hankkeessa pilottina oli Joensuun kaupungin uusi Haapajoen asuinalue ja sen katujen suunnittelu. Pilotissa tutkittiin uudenlaista tapaa suunnitella kadun liittymäalueita niin, että lopputuote palvelee sekä itse suunnitteluprosessia että toteutusta ja omaisuudenhallintaa.

Kenelle tästä on hyötyä?

Kadun liittymäalueita suunnitteleville insinööreille sekä kunnan ja valtion virkamiehille.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Hankkeessa tehdyn pilotin perustella voidaan suositella eroteltavaksi ainakin kaksi eri tapausta: uuden asuinalueen kadun suunnittelu ja rakentaminen sekä olemassa olevaan kaupunkiympäristöön tapahtuva kadun suunnittelu ja rakentaminen.

Lisäksi hankkeessa laadittiin kehitystarpeet Yleiset inframallivaatimukset (YIV) -ohjeisiin. Hanke keskittyi rakennussuunnitelmavaiheeseen, mutta pilotin perusteella saatiin selkeitä vaatimuksia myös aiempiin suunnitelmavaiheisiin.

Hankkeessa huomattiin selvästi, että nykyohjeistus kaipaa lisää täsmennystä siihen, mikä on mallipohjaisen suunnittelun ja siitä tuotetun tiedonsiirtoaineiston ero.

Tiedonsiirtoaineisto on pääsääntöisesti viivoja, pisteitä ja pintoja, joita seuraavan käyttäjän on jatkotyöstettävä riippuen kohteen käyttötapauksesta. Nykyiset suunnitteluohjelmistot pakottavat suunnittelemaan ns. mallipohjaisesti. Ohjelmistoista tietomalliaineiston uloskirjoitus ei tuota kaikkien rakenneosien kohdalta suoraan käyttökelpoista tiedonsiirtoaineistoa. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, että suunnittelija tuottaa täydellisen tiedonsiirtoaineiston, jota ei hyödynnetä seuraavissa vaiheissa. Kannattaa panostaa aineistoihin, jotka tuottavat selvästi hyötyä.