Kustannukset osaksi tietomalleja infrastruktuurin suunnittelussa
Kun infraa suunnitellaan digitaalisen tietomallin avulla, tiedot eivät aina siirry eri ohjelmistojen välillä saumattomasti. Hankkeessa kehitettiin menetelmää, jolla infrasuunnitelmien määrätieto saadaan vietyä kustannuksia laskevaan ohjelmistoon.
Mihin etsittiin ratkaisua?
Tietomallipohjaisella infrasuunnittelulla tarkoitetaan esimerkiksi tie-, katu- ja liikenneverkoston suunnittelua siten, että prosessin koko elinkaaren tietokokonaisuus on kolmiulotteisessa digitaalisessa muodossa.
Tietomallipohjaiseen infrasuunnitteluun liittyy kuitenkin selkeitä kehittämistarpeita. Suurin ongelma on, ettei tietomallipohjaisen infrasuunnitelman määrätietoa voi viedä Fore-ohjelmistoon, joka on tarkoitettu infraomaisuuden arvon ja infrahankkeiden kustannusten hallintaan.
Sen sijaan suunnittelijat tarvitsevat määrätietojen tuottamiseen tietomallipohjaisen Inframodel (LandXML)-siirtoformaatin lisäksi Excel-pohjaisia määräluetteloita.
Tietojen syöttö vaatiikin suunnittelijalta paljon manuaalista työtä, jonka vuoksi määrämittaus ja kustannusarviointi tehdään usein vasta suunnittelun jälkeen eikä sen yhteydessä. Tämä selittää ainakin osittain rakennushankkeiden kustannusylitykset.
Tavoite: tiedot kulkemaan hinnoittelu- ja suunnitteluohjelmistojen välillä
Kehityshankkeen päätavoite oli pilotoida menetelmä, jolla tietomallipohjaisten infrasuunnitelmien määrätieto viedään avoimien rajapintojen kautta hinnoiteltavaksi Fore-ohjelmistoon ja tuodaan sieltä oikeassa muodossa takaisin suunnitteluohjelmistoihin.
Forella voidaan vaivattomasti hinnoitella hankkeen tavoitteet suunnitteluprosessin alkuvaiheessa ilman tarkempia suunnitelmia. Myöhemmässä suunnitteluvaiheessa voidaan tehdä yksityiskohtainen kustannusarvio, joka sisältää suunnitelmaratkaisujen hinnoittelun ja vaihtoehtovertailut.
Kehityshankkeen suurin etu on saada kustannusohjaus aidosti osaksi suunnittelutyötä, joka parantaa suunnitteluprosessia koko infra-alaa hyödyttävällä tavalla.
Toinen hyöty on tiedon rikastaminen suunnitteluprosessissa, jos rakennusosan taustalla olevan panosrakenteen tai muiden selittävien tekijöiden avulla on mahdollista tuottaa lisäarvoa takaisin tietomallipohjaiseen infrasuunnitelmaan.
Pitkän tähtäimen visionamme on kehittää menetelmä, jolla suunnitelmien päivittyessä myös kustannusarvio päivittyy reaaliaikaisesti. Samalla tarkennetut kustannussuunnittelun tiedot siirtyvät avoimen rajapinnan kautta takaisin tietomallipohjaiseen infrasuunnitelmaan. Tällöin kustannusvaikutukset ovat heti havaittavissa. Reaaliaikaisen kustannusohjauksen avulla voitaisiin saavuttaa kansantaloudellisesti merkittäviä kustannussäästöjä.
Kenelle tästä on hyötyä?
Infrasuunnittelua tekeville henkilöille, koska pilotoitava menetelmä nopeuttaa kustannusarvion laadintaa ja vertailuaineistojen tuottamista sekä vähentää manuaalista tietojensyöttötyötä.
Kuva 1. Tiedon siirto
Kuva 2. Prosessi
Mitä tuloksia kokeilu tuotti?
Rajapinnan pilotoinnin aikana havaittiin, että Inframodel-tiedonsiirtoformaattia on mahdollista laajentaa tukemaan kustannustiedon ja tietomallipohjaisten infrasuunnitelmien yhteensovittamista.
Myös hankkeessa testatut suunnitteluohjelmistot sekä kustannuslaskentajärjestelmä ovat ohjelmistolaajennuksilla laajennettavissa tukemaan avoimen Inframodel-tiedonsiirron laajennuksia. Inframodel-formaatin tietosisällön rikastamiseksi Inframodel -formaattiin tulisi lisätä attribuutti massa- ja määrätietojen siirtämiseen sekä tiedon palauttamiseen kustannuslaskentajärjestelmästä.
Suunnittelujärjestelmän tai muun tiedon tuottavan järjestelmän tuottamaan Inframodel-siirtotiedostoon tulisi lisätä siirrettävän kohteen/kohteiden määrätieto yksikköineen. Kehitysehdotuksen mukaisesti suunnittelujärjestelmä kirjoittaisi siirtotiedostoon tällä hetkellä siirrettävien tietojen lisäksi määrätiedon ja yksikön.
Kustannuslaskentajärjestelmän palautetietona tuottamaan Inframodel-siirtotiedostoon lisättäisiin siirrettävän kohteen/kohteiden tarkennettu littera, kokonaishinta, yksikkökustannustieto ja panosrakenne, josta rakennusosa koostuu. Kustannuksia laskettaessa ja oikeaa hintaa valitessa käytettävää litteraa tarkennetaan esimerkiksi kokoon tai laatuun liittyen. Kehitysehdotus toteutettaisiin Feature-laajennoksella.
Kustannustiedon ja tietomallipohjaisten infrasuunnitelmien yhteensovittaminen - rajapinnan kuvaus ja pilotointi
Toteuttajat: Rapal Oy ja Civilpoint Oy
Kumppanit: Kehitystyötä ohjaavat ja rahoittavat Liikennevirasto, Helsingin kaupunki, Espoon Kaupunki, Tampereen kaupunki, Vantaan kaupunki sekä Turun kaupunki. Lisäksi projektin tuloksia raportoidaan buildingSMART Finland -tietomallintamisen yhteistyöfoorumiin.
P. +358 45 7733 6066
kalle.hayrinen(at)rapal.fi