Hankkeen tarkoituksena oli saada kuntien rakennetun ympäristön  tietojärjestelmät toimimaan yhdessä saumattomasti. Lisäksi parannettiin vuorovaikutusta lainsäädännön kehittäjien ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävien tahojen välillä.

Mihin etsittiin ratkaisua?

Kuntien rakennetun ympäristön sähköiseen luvanhakuun liittyvät tietojärjestelmät eivät aina toimi moitteettomasti yhdessä. Tämä voi vaikeuttaa esimerkiksi tiedonsiirtoa ja eri tahojen välistä vuorovaikutusta. Hankkeen tarkoituksena oli edistää saumatonta yhteentoimivuutta tietojärjestelmien välillä.

Hankkeessa haluttiin sitoa ympäristöministeriön säädösvalmistelun vuorovaikutus osaksi yhteentoimivuuden kehittämistyötä. Siihen haettiin vastauksia, tulisiko säädösvalmisteluprosessia jatkossa jotenkin muuttaa, jotta IT-toimittajat olisivat paremmin perillä siitä, mitä uudistuksia tietojärjestelmiin tulee oikea-aikaisesti tehdä.

Tavoite: tietojärjestelmät ja vuorovaikutus yhteentoimiviksi

Tavoitteena oli löytää luonteva dialogi kuntien tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävien tahojen ja lainsäädäntöä kehittävien viranomaisten välille. Lisäksi haluttiin luoda hyvät käytänteet, jotta säädösmuutostyö ei aiheuttaisi turhia ja yllättäviä kustannuksia kunnille.

Tavoitteena oli myös kehittää toimintamallit, joilla tietojärjestelmien päivityksillä pystytään tukemaan nopeammin uusien säädösten jalkautumista kuntakentälle. Yhteistyöhön tarvitaan toimivat roolit: säädösmuutosvalmistelijoiden ei tule liikaa puuttua kuntien tietojärjestelmäkehitykseen eikä ohjelmistokehittäjien säädösvalmisteluun.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Projektissa päivitettiin SADe-ohjelman Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuudessa kehitettyjä kuntien asiointi- ja tietojärjestelmien avoimia rajapintoja. SADe-ohjelma on vuoden 2015 lopussa päättynyt sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma, joka tuotti valtakunnalliseen käyttöön julkisen sektorin sähköisiä palveluita.

Hanke tehtiin kolmen IT-toimittajan kesken. Hankkeessa tuotettiin uudet yhteentoimivuuden kuvaukset ja varmistettiin, että ne vastasivat uusia KuntaGML-kuvauksia. Ympäristöministeriön säädösvalmistelijan kanssa pidettiin työpajoja, joissa työstettiin ideaalimallia siitä, kuinka säädösmuutoksista tulisi jakaa tietoa IT-toimittajille. Lopuksi luovutettiin ympäristöministeriölle luonnos säädöstyön prosessin viestinnän kehittämiseksi. Ympäristöministeriö järjesti lisäksi oman infotilaisuuden eri IT-toimittajille.

Kenelle tästä on hyötyä?

Tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistäville tahoille ja kuntien lainsäädäntöä kehittäville virkamiehille.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Kokeiluhankkeessa avattiin dialogi ympäristöministeriön säädösvalmistelijan kanssa. Keskustelu ja tiedonvaihto oli hedelmällistä, ja yhteiset tavoitteet olivat selvät. Olisi pyrittävä siihen, että kuntien tietojärjestelmät tukevat uusia säädöksiä heti lain voimaan astuessa. Keskeisin kehittämistarve kuntien tietojärjestelmien yhteentoimivuudessa onkin tiedonkulun parantaminen eri osapuolten välillä jälkijättöisestä tiedottamisesta ennakoivaksi viestinnäksi.

Säädösvalmistelussa ei ole aikaisemmin ymmärretty, millaisia kustannusvaikutuksia jollakin lakimuutoksella voi olla kuntien tietojärjestelmiin. Lisäksi olisi järkevää niputtaa sellaisten säädösten voimaantulo yhteen, joilla on vaikutuksia myös IT-järjestelmiin. Alan toimijoiden on muutoin vaikeaa seurata, mitä ja milloin on tulossa.

Hankkeessa todettiin, että KuntaGML-rajapintatyö tulee organisoida hallinnon kehittämiseksi. Nykymalli, jossa käytännössä IT-toimittajat keskenään sopivat uusista versioista, ei ole ihanteellinen. Työryhmässä voisi säännöllisesti käydä säädösvalmistelun edustaja kertomassa valmisteilla olevista muutoksista. KuntaGML-kehittämiseen sitouttavat sopimukset tulisi laatia kaikille työssä mukana oleville tahoille, ja julkisen hallinnon toimijan tulisi vastata sopimustyöstä.

Aiheeseen liittyvät muut kokeiluhankkeet

Kuntien tietojärjestelmien avoimien rajapintojen ohjeellinen vaatimusmäärittely