Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavan viitesuunnitellussa kokeiltiin menetelmää, jossa pistepilviaineisto, 3D-suunnitteluaineisto ja Helsingin 3D-malli yhdistettiin. Myös peliteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelulle.

Mihin etsittiin ratkaisua?

Hankkeessa etsittiin vastausta siihen, voisiko pistepilviaineiston, 3D-suunnitteluaineiston ja kaupungin 3D-mallin yhdistämisessä olla potentiaalia, jota kannattaa hyödyntää esimerkiksi asemakaavan suunnittelussa. Samalla selvitettiin peliteknologian tarjoamia mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelulle.

Pistepilviaineistolla tarkoitetaan laserkeilauksen avulla kohteesta muodostettua pistepilveä – kolmiulotteista mallia, jossa jokainen lasersäde on piste. Laserkeilaaminen on mittaustapa, jolla kohteesta saadaan lasersäteiden avulla mittatarkkaa, kolmiulotteista tietoa.

Tavoite: hyödyntää suunnittelussa kolmiulotteisten aineistojen ja Helsingin 3D-mallin yhdistelmää sekä peliteknologiaa

Kokeilun päätavoite oli vakioida 3D-aineistojen yhdistämistä ja yhdistelmämallin hyödyntämistä suunnittelussa. Tarkoituksena oli suoraviivaistaa ja tehostaa menetelmää niin, että siitä voisivat hyötyä tulevaisuudessa sekä Helsingin kaupunki että WSP. Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat kaupunkimallin sisällä sijaitsevat alueet.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Pistepilviaineiston, 3D-suunnitteluaineiston ja Helsingin 3D-kaupunkimallin yhdistämistä kokeiltiin Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavoitusta palvelevassa viitesuunnitteluprojektissa. Suunnittelukohdetta tarkennettiin fotogrammetrisella kuvauksella, ja tarkennettu malli upotettiin laajaan Helsinki-malliin. Viitesuunnittelussa syntyvät 3D-suunnitelmat upotettiin tarkennettuun malliin.

Peliteknologia toimi hankkeessa teknisenä alustana, ja pelillistämisen tarjoamia mahdollisuuksia selvitettiin hankkeen aikana. Tunnistetut mahdollisuudet ja ongelmat kuvattiin sekä raportoitiin teknologian jatkokehittämistä varten.

Testasimme ja selvitimme hankkeessa mm.

• Miten hyvin malli mahdollistaa suunnittelualueen puuston ja ympäristön yksityiskohtien arvioimisen rakennusten ja rakennelmien lisäksi.
• Millaista lisäarvoa menettely tuo suunnittelun laatuun ja tarkkuuteen, sidosryhmävuorovaikutukseen, hanke- ja markkinointiviestintään sekä erimittakaavaiseen maisema- ja ympäristövaikutusten arviointiin,
• Millainen työkalu pelillinen suunnittelu on eri toimijoiden näkökulmasta (suunnittelija, tilaaja, osallinen, sidosryhmä) ja miten sitä voidaan kehittää edelleen.
• Saadaanko menettelyllä tehokkuutta suunnitteluprosessiin.
• Onko syntyvä aineisto käyttökelpoista kohteen seuraavissa suunnitteluvaiheissa ja myöhemmin toteutusvaiheessa.

Hankkeen arviointi tehtiin haastattelemalla Helsingin kaupungin edustajia ja maan omistavan Metsähallituksen edustajia.

Kenelle tästä on hyötyä?

Kaupunkisuunnittelijoille, asemakaavan suunnittelijoille, rakentamisen ja yhdyskuntasuunnittelun alan toimijoille ja yrityksille.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Kokeilun päätavoite oli vakioida 3D-aineistojen yhdistämistä ja yhdistelmämallin hyödyntämistä suunnittelussa. Tarkoituksena oli suoraviivaistaa ja tehostaa menetelmää niin, että siitä voisivat hyötyä tulevaisuudessa sekä Helsingin kaupunki että WSP.

Vakioimisessa päästiin eteenpäin: dronekuvaaja kehitti pilotissa kuvausprosessia, lisäksi hankkeen päätyttyä haastateltiin WSP:n fotogrammetria- ja tietomallinnusasiantuntijoita. Kerättyjen kokemusten sekä asiantuntijahaastattelujen perusteella laadittiin lista dronella tehtävien fotogrammetriakuvausten parhaista käytännöistä. Listaa sovelletaan tulevaisuuden kuvausprojekteissa.

Hankkeesta toteutettiin verkkosivut Kiradigi-hankkeen projektisivuina. Hankkeessa syntynyt yhdistelmämalli julkaistiin kaikille avoimena sovelluksena internetselaimelle.