Kalasataman digitaaliset kaksoset
Helsingin kaupungin hankkeessa Kalasataman alueesta tuotetaan digitaaliset kaksoset -kaupunkimallit.
Mihin etsittiin ratkaisua?
Hankkeessa kokeiltiin digitaalinen kaksonen -konseptin käyttöä rakennetun ympäristön koko elinkaaressa.
Tavoite: Kalasatamasta digitaaliset kaksoset -kaupunkimallit
Tavoitteena oli tuottaa Kalasataman alueesta digitaaliset kaksoset -kaupunkimallit. Digitaalinen kaksonen on virtuaalinen malli prosessista, tuotteesta tai palvelusta. Avoimen datan digikaksoset toimivat rakennetun ympäristön koko elinkaaren prosessien sekä Smart-kaupunkikehityksen suunnittelu-, testaus-, sovellus- ja palvelualustana.
Mitä hankkeessa tehtiin?
Hankkeessa tuotetaan Kalasatamasta uusinta mallinnusteknologiaa hyödyntävät tarkat digitaaliset kaksosmallit CityGML-standardin mukaisena semanttisena mallina sekä kolmioverkkomallina.
Hanke jaettiin viiteen välitavoitteeseen:
- Kaksosmallien tuotanto
- Mallien jakaminen avoimena datana
- Kaksosmallit Smart-kehitysalustana (Fiksu Kalasatama -hankkeen kanssa yhteistyönä)
- Kaksosmallit simulaatioalustana (3D-kaupunkimallien hyödyntäminen)
- Digitaalisten kaksosten hyödyntäminen kaupungin prosesseissa ja palvelutuotannossa.
Tieto jaettiin avoimena datana Helsingin palveluinfran kautta Kalasataman alueesta kaikkien rakennetun ympäristön elinkaaren toimijoiden käyttöön.
Kenelle tästä on hyötyä?
Kokeilusta on hyötyä kaikille rakennetun ympäristön elinkaaren toimijoille.
Mitä tuloksia kokeilu tuotti?
Kokeilu ylitti odotukset. Työhön on kohdistunut jo tekovaiheessa suuri kotimainen ja kansainvälinen kiinnostus, sillä kaupunkimallin kytkentä Smart-kaupunkikehitykseen on uutta. Kysynnän vuoksi raportti käännetään myös englanniksi, koska kaupunkikehityksen haasteet ovat globaaleja, joten avoin yhteistyö on perusteltua. Työ vaikutti suoraan Helsingin Digitalisaatio-ohjelmaluonnoksen sisältöön ja digitaalinen kaksonen on yksi ohjelman kärkihankkeista.
Kehittämiskohteita: mallinnusteknologiat sekä CityGML- että kolmioverkkomalleissa kaipaavat sujuvampia sovelluksia ja toimintaketjuja. Samoin mallien ylläpidon teknologiat, standardisointityö sekä BIM- ja GIS-ympäristöjen saumaton yhteensovittaminen edellyttävät vielä vuosien kansainvälistä kehitystyötä. CityGML-kaupunkitietomallikoulutus pitäisi saada Suomen yliopistojen koulutusohjelmiin, sillä ilman vankkaa perusosaamista ei ole mahdollista kehittää kansainvälisesti menestyviä tuotteita ja palvelukonsepteja.