Jos avointa kaupunkidataa voisi hyödyntää kaupunkivisualisoinnissa, säästettäisiin aikaa ja kustannuksia. Raahen kaupunki testasi visualisointia avoimen CityGML-kaupunkidatamallin avulla.

Mihin etsittiin ratkaisua?

Yritykset ja kunnat tarvitsevat kaupunki- ja arkkitehtuurivisualisaatioita suunnittelun, markkinoinnin ja päätöksenteon tueksi. Tällä hetkellä ison kaupunkialueen visualisointiin ei ole kustannustehokasta tapaa. Jos avointa kaupunkidataa voitaisiin hyödyntää nykyaikaisten visualisointimallien luomisessa, voitaisiin säästää merkittävästi aikaa ja rahaa.

CityGML on avoin datamalli ja vaihtoformaatti digitaalisten 3D-kaupunkimallien tallentamiseen. CityGML-aineisto ei ole kuitenkaan valmiiksi sen tasoista, että sitä voitaisiin uskottavasti hyödyntää laadukkaissa visualisaatioissa ilman aineiston käsittelyä.

Tavoite: visualisoida kaupunkia hyödyntämällä avointa kaupunkidataa

Kokeiluhankkeessa testattiin CityGML-aineiston hyödyntämistä nykyaikaisen kaupunkivisualisaation luomisessa. Tavoitteena oli luoda kaupunkivisualisoinnin esimerkkitoteutus kahdella eri alustalla: toteuttaa visualisaatiot sekä Unreal Engine 4 -pelimoottorilla että perinteisempää renderöintiteknologiaa edustavalla 3ds Max -ohjelmistolla. Nämä ohjelmistot edustavat kahta suosituinta päälinjausta visualisaatioiden tuottajien keskuudessa.

Hankkeessa tehtävillä esimerkkivisualisoinneilla haluttiin varmistaa CityGML-aineistoon pohjautuvan visualisaation todellinen laatu. Projektissa kehitetyistä menetelmistä ja kokemuksista tehtävän dokumentaation avulla muut toimijat voisivat hyödyntää kehitettyjä menetelmiä nykyaikaisen kaupunkivisualisaation ketterään luomiseen.

Hankkeessa ratkaistavia ongelmia olivat muun muassa:

1. CityGML-formaatin muuntaminen muotoon, jota visualisointiin käytettävät ohjelmistot yleisesti ymmärtävät

2. 3D-mallien väritiedon puoliautomaattinen muuntaminen nykyaikaisen PBR-standardin mukaiseksi, jotta mallin visuaalinen laatu paranisi

3. Maaston ja rakennusten tekstuureissa mahdollisesti olevan valaistusinformaation poistaminen, jotta visualisointia olisi mahdollista valaista vapaasti

4. Kaupunkimallin saaminen nopeasti riittävän laadukkaaksi, jotta sitä voitaisiin käyttää taustana varsinaisen uudiskohteen esittelyssä

5. Rakennus- ja maastotiedon yhdistäminen käytettävässä ohjelmistossa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla

Mitä hankkeessa tehtiin?

Hankkeessa kehitettiin toimiva ratkaisu avoimen CityGML-ympäristön muuntamiseksi visualisointiohjelmille sopivaan muotoon. Prosessista julkaistiin erillinen ohje, jonka avulla kuka tahansa voi käyttää avointa CityGML-aineistoa omassa kaupunkivisualisointityössään.

Hankkeessa kokeiltiin myös nykylaatuisen tekstuuridatan valaistuksenpoistoa. Tässä ei täysin onnistuttu, sillä avoimien aineistojen tekstuurien laatu oli odotettua heikompi. Siksi luovuttiin nopeasti ajatuksesta, että tekstuurit saataisiin prosessoitua puoliautomaattisesti PBR-standardin mukaisiksi. Lähtöaineistot on ensin saatava paremmalle tasolle.

Kenelle tästä on hyötyä?

Kaupunki- ja maisema-arkkitehdeille, alan yrityksille ja kunnille.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Hankkeen tuloksena saatiin aikaan toimiva prosessi CityGML-tiedon siirtoon visualisointiohjelmiin sekä prosessille avoin ohjeistus. Kokemukset tekstuurien valaistuksenpoistosta on dokumentoitu avoimesti, joten niitä voi käyttää apuna toimivan prosessin kehittämisessä. Hankkeessa tehdyt havainnot nykyisen lähtöaineiston puutteista auttavat aineistojen tekijöitä jatkokehityksessä.

Hankkeessa tuotettiin myös kaksi valmista esimerkkivisualisaatiota, joista on julkaistu niin projektitiedostot kuin kuvatkin. Niiden perusteella voi päättää, onko nykyinen avoin kaupunkidata riittävän laadukasta omaan käyttöön, ja jos on, ohjeiden avulla datan saa tuotua omiin visualisointiohjelmiin.

Hankkeen toivotaan vaikuttavan niin, että avointa kaupunkidataa hyödynnetään aiempaa enemmän päätösprosesseja varten tehtävissä visualisoinneissa.