Aalto-yliopiston kokeilussa testattiin olemassa olevan datan soveltuvuutta rakennuksien käytön ennustamiseksi sekä kehitettiin ennustemallien tarkkuutta. 

Mihin etsittiin ratkaisua?

Toimistorakennusten käytöstä ei yleensä tiedetä paljoa. Käyttäjien määrä ja käyttöaste vaihtelee, ja jokaista kiinteistöä käytetään eri tavoilla. 

Kiinteistön käyttö vaikuttaa kuitenkin oleellisesti kiinteistön ylläpitokuluihin, energian kulutukseen ja käyttömukavuuteen. Tiedot toimistorakennuksen käytöstä mahdollistaisivat esimerkiksi tulevan käytön ja huoltotoimenpiteiden ennakoinnin sekä parempien palveluiden kehittämisen.

Tässä hankkeessa etsittiin kustannustehokasta ratkaisua toimistorakennusten käyttötietojen keräämiseen. 

Tavoite: olemassa olevat mittarit tuottamaan käyttäjätietoa

Nykyaikaisissa rakennuksissa on olemassa mittareita ja antureita, jotka tuottavat dataa esimerkiksi ilmanvaihdon, lämmityksen ja ilmastoinnin toiminnasta. Tätä samaa dataa voidaan koneoppimisen avulla jalostaa myös kiinteistön käyttäjämäärien ja käyttöasteen arvioimiseen.

Kokeilun avulla kehitettävän menetelmän toivottiin tuottavan tietoa kiinteistön käytöstä edullisesti sekä käyttäjien yksityisyyttä kunnioittaen.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Hankkeessa kehitettiin olemassa olevaa mittausdataa hyödyntäväviä laskennallista menetelmiä tilojen käytön ennustamiseen. Lisäksi kokeilussa testattiin ennustemalleja todellisissa käyttöympäristöissä.

Kenelle tästä on hyötyä?

Yrityksien näkökulmasta tulokset luovat pohjan, jonka perusteella tilojen käyttöastetietoon ja tilojen käytön ennustamiseen liittyviä ratkaisuja ja palveluja voidaan kehittää suuremmalle käyttäjäkunnalle. Kiinteistön käyttäjille ja omistajille se tarjoaa menetelmiä arvioida rakennustensa käyttöä sekä hyödyntää käyttöennustetta omassa toiminnassaan.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Alan toimijat saivat hankkeessa viimeisintä tietoa rakennusten käytön estimoinnista ja ennustamisesta. Kokeillulla ennustusmenetelmällä on selkeää potentiaalia ja käyttökohteita tulevaisuudessa. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta estimointimenetelmien yleistettävyyttä rakennusten välillä pystytään parantamaan, ja jotta dataa ennustemallien kehittämiseen saadaan kerättyä kustannustehokkaasti. 

Testatuilla menetelmillä saavutettiin alustavasti lupaavia tuloksia tilan käytön estimoinnissa. Hankkeessa havaittiin, että ennustuksen tarkkuus heikkenee, kun ennustuksen pituus kasvaa. Käytössä olleen datan luotettavuuden ja määrän johdosta käyttäjämääriä ei pystytty estimoimaan eikä ennustamaan luotettavasti.

Hankkeessa saatujen tulosten perusteella tehdään jatkotutkimusta ja julkaistaan kaksi tieteellistä artikkelia. Lisäksi ennustemallien luotettavuutta testataan suuremmalla määrällä tutkimuskohteita, jotta voidaan varmistua menetelmän toiminnasta tai kehittää parempia menetelmiä.