Tietomallit osaksi kiinteistöjen ylläpitoa
Senaatti-kiinteistöjen hankkeessa kehitettiin tapaa hyödyntää rakennuksesta koottuja digitaalisia tietoja suunnittelun lisäksi myös rakennuksen käytössä ja ylläpidossa.
Mihin etsittiin ratkaisua?
Rakennuksen tietomalli (Building Information Model, BIM) on rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa. Se on ikään kuin sähköinen ohjekirja, jonka avulla rakennusta voidaan virtuaalisesti tarkastella. KIRA-ala on hyödyntänyt tietomallinnusta jo yli 15 vuoden ajan suunnittelussa ja rakentamisessa.
Myös ylläpidon aikana tarvitaan ajantasaista tietoa kiinteistön olosuhteista, teknisestä kunnosta, laitteista, huoltotarpeesta, tilankäytöstä ja energiankulutuksesta. Monista yrityksistä huolimatta BIM-malleja ei kuitenkaan ole onnistuttu hyödyntämään rakennusten ylläpidon aikana, vaikka silloin syntyy jopa 90 prosenttia rakennuksen kustannuksista ja 100 prosenttia tuotoista. Tietomallin hyödyntämiseen ja päivittämiseen ei ole ollut yhteistä toimintamallia.
Tavoite: tietomallit hyödyksi rakennusten käytössä
Kokeilun tavoitteena oli testata ja kehittää uutta menetelmää rakennuksen tietomallien hyödyntämiseksi käyttö- ja ylläpitovaiheen aikana. Näin oli tarkoitus saada selville, toimiiko menetelmä ja onko se mahdollista ottaa laajasti käyttöön. Tavoitteena olivat viime kädessä palvelut, joiden avulla asiakastyytyväisyys, työn tuottavuus ja kiinteistön energiatalous paranevat, rakennetun omaisuuden arvo säilyy ja teknisten järjestelmien optimaalinen käyttöikä on mahdollista saavuttaa.
Mitä hankkeessa tehtiin?
Hankkeessa toteutettiin tarvittavat teknologiset ratkaisut, tiedonkeruun periaatteet, tietokannat ja rajapinnat, joiden avulla kiinteistöjen olosuhdemittaustiedot saatiin osapuolten käyttöön. Kokeilussa toteutettiin käyttöliittymä, jonka avulla kiinteistönhoitaja pystyy seuraamaan tilojen olosuhteita ja reagoimaan tilankäyttäjän jättämiin palautteisiin. Ratkaisua pilotoitiin oululaisessa toimistorakennuksessa.
Hankkeessa selvitettiin myös mallin kustannukset ja käyttöönoton vaatimat vaiheet ja toimenpiteet sekä arvioitiin ratkaisun toimivuutta, hyötyjä ja haasteita.
Kenelle tästä on hyötyä?
Kaikille kiinteistön ylläpidon osapuolille, jotka saavat kokemusta uudenlaisen ratkaisun toteutuksesta ja pystyvät ottamaan sen käyttöön omassa liiketoiminnassaan.
Mitä tuloksia kokeilu tuotti?
Kokeiluhankkeessa onnistuttiin toteuttamaan ohjelmisto- ja toimittajariippumaton ratkaisu tietomallien sisällön hyödyntämiseksi kiinteistöjen ylläpidossa. Tulosta voidaan pitää läpimurtona, joka voi johtaa koko kiinteistöalan uudelle uralle tietomallien hyödyntämisessä koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Yleisenä tavoitteena oli, että kokeilun lopputuloksena osapuolilla on kokemusta mallin toteutuksesta sekä tarvittava tietotaito sen käyttöönottoon omassa liiketoiminnassaan. Hankkeen perusteella tuli määritellä ylläpidon vaatimukset rakennuksen tietomalleille. Molemmat tavoitteet saavutettiin.
Teknisesti ratkaisu toimii hyvin. Kaikki toiminnot toimivat luotettavasti eikä merkittäviä viiveitä tai virheitä esiinny. Kiinteistönhoitajan käyttöliittymä toimii suunnitellusti. Olosuhdemalliin liittyvät palvelutarpeet on tunnistettu ja niitä tukevien prosessien kehittäminen on aloitettu.
Olosuhdemalli tuo ensimmäistä kertaa olosuhdetiedot kaikkien tilankäyttäjien saataville. Samalla se alentaa käyttäjäpalautteen jättämisen kynnystä ja mahdollistaa nopeat ja tilakohtaiset palvelut. Kokeilu on myös kiinteistö- ja rakennusalan ensimmäinen alustatalouden käytännön sovellus Suomessa. Kokeilun aikana toteutettiin organisaatioiden rajat ylittävä ekosysteemi, joka tuottaa lisäarvoa kaikille osapuolille parantamalla tietojen saatavuutta ja käyttökelpoisuutta sekä luomalla tiedon avulla uutta liiketoimintaa.