Tyksin T3-sairaalahankkeen yhteydessä pyrittiin parantamaan tiedonkäyttöä sairaalan kiinteistön ylläpitotoiminnan suunnittelussa. Kun suunnittelu tehostuu, syntyy kustannussäästöjä – ja myös hoitotyön laatu paranee.

Mihin etsittiin ratkaisua?

Turun yliopistolliseen keskussairaala Tyksin uudisrakennuksen, T3-sairaalan on tarkoitus valmistua loppukesällä 2021. T3-sairaalahankkeen yhteydessä on arvioitu ja kehitetty sairaalan ylläpitotiedon suunnittelua. Ylläpidolla tarkoitetaan esimerkiksi kiinteistön huoltoa ja siivousta.

Nykyisin sairaaloiden ylläpitotoimien tiedonkäytössä palvelukaaviot ovat 2D-materiaalina, pdf- tai jopa paperimuodossa. Siksi tietosisältöä ei voida yhdistää, hakea tai visualisoida helposti.

Tämä johtaa virheisiin tilojen käytön arvioimisessa, kun huoltotoimia suunnitellaan. Siitä puolestaan seuraa häiriöitä potilashuollon palvelutasossa. Tilan käyttötarkoituksen mukaisen toiminnan tauottamisesta ja toisaalle siirtämisestä aiheutuu myös kustannuksia. Samalla keskustelu eri osapuolten välillä on vaikeaa, kun tietosisältö ei ole yhdessä paikassa helposti haettavissa.

Tavoite: erilaiset tiedot samaan tietokantaan ja koneluettavaan muotoon

Hankkeen tavoitteena oli, että tulevaisuudessa pystyttäisiin yhdistämään samaan tietokantaan palvelualuetieto, käyttöaikatieto, puhdastilaluokitustieto ja tilan käyttötarkoitus. Lisäksi sijaintitiedosta tulisi pystyä tuottamaan visualisointi tietomallilla, johon on linkitetty yhdistelmätietokantahakutulokset.

Näin ylläpitotoiminnan suunnittelu ja toteutus tehostuisivat ja syntyisi kustannussäästöä. Myös hoitotyön tekemisen laatu paranisi toimintaympäristön paremmalla hallinnalla. Teknisen- ja hoitohenkilökunnan työtehtäviin perehdyttämiseen hyödynnettäisiin tietomalliaineistoa. Tämä nopeutttaisi toimintaympäristön omaksumista ja parantaisi työsuoritusta.

Hankkeessa haluttiin saada käytännönlähtöisiä kokemuksia tietosisällön hallinnasta ja tuottamisesta ylläpitotiedon tarpeisiin, tietomalleista tietokantoihin. Suunnittelutiedon siirto kiinteistön ylläpitoon oli suuri haaste. Hanke rajattiin siten, että valitusta käyttötapauksesta oli mahdollista saada nopeasti tuloksia, jotka voidaan siirtää käytäntöön.

Hankkeen tulokset jaettiin muiden sairaanhoitopiirien sekä laajemmin koko alan käyttöön. Hanke loi pohjaa myös laajemmalle jatkohankkeelle, johon liittyy mukaan muita osapuolia.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Hankkeessa selvitettiin tarpeita ja käyttötapauksia tietomallien hyödyntämiselle käytön ja ylläpidon aikana mm. tilojen, järjestelmien ja laitteiden, rakenteiden ja rakennusosien kannalta. 

Tavoitteiden mukaisen käytön tekninen toteutus riippuu ylläpidossa käytettävästä ohjelmistosta. Osa työtä oli selvittää, minkälaisia teknisiä vaatimuksia tarvittavalle järjestelmälle tulee esittää. Jotta ohjelmistotalot voivat tulevaisuudessa kehittää tarvittavia järjestelmiä, tulisi teknisen sisällön vaatimusmäärittelyt olla varsin yksityiskohtaisia. 

Kenelle tästä on hyötyä?

Sairaalan ylläpidosta vastaaville, huoltotoimia suunnitteleville, hoitohenkilökunnalle ja potilaille. Hankkeesta saadusta kokemuksesta on hyötyjä myös kansallisesti, erityisesti SOTE-omaisuuden hallinnassa.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Selvitystyön ohessa todettiin, että teknisesti asiat eivät ole pääosin kovin vaikeita toteuttaa, mutta toimijoiden ja ohjelmistojen erilaiset toimintatavat tekevät tiedon harmonisoinnin haasteelliseksi ja edellyttävät selkeitä, yksinkertaistettuja vaatimuksia ja ohjeita. Hankkeen aikana tehtyjen kartoitusten perusteella voidaan todeta, että toimijoiden piirissä on verrattain suuri yksimielisyys, että vakioinnilla ja yhtenäistämisellä saavutettaisiin hyötyjä sekä hanke- että ylläpitovaiheissa.

Hankkeen puitteissa havaittiin useita mahdollisia ylläpitovaiheen käyttötapauksia tietomalleille. Suurimpana jatkotavoitteena on nimikkeistöjen ja sanastojen yhtenäistäminen. Tämän lisäksi nostettiin esiin kolme osa-aluetta, joiden käyttötapauksia voitaisiin lähteä tutkimaan tarkemmin tulevissa kehityshankkeissa: vikatilanteiden tiedonhaku, perehdyttäminen hoitotyöhön uusissa tiloissa ja toimintamallien kehittäminen ja yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä.

Vaikka tässä kokeiluhankkeessa tutkittiin tietomallien hyödyntämistä ylläpidossa ensisijaisesti yhden projektin näkökulmasta, on jo määrittelyvaiheessa tunnistettu, että tarpeet ja toteutusmallit ovat todennäköisesti yhteisiä kaikille sairaanhoitopiireille ja niissä tehtäville projekteille.