CLT-puutehtaiden jyrsintälaitteiden ja suunnitteluohjelmistojen yhteistyössä on potentiaalia, joka mahdollistaisi kauniimman, edullisemman ja nopeamman puurakentamisen.

Mihin etsittiin ratkaisua?

CLT (Cross laminated timber) on ristiinliimattu massiivipuurakenne, jota käytetään pääasiassa talorakentamisessa. Kotimaisilla CLT-tehtailla käytössä olevilla jyrsintälaitteilla on paljon potentiaalia, sillä ne pystyvät huomattavan paljon vaativampiin suorituksiin, kuin vain millintarkkojen suorakulmaisten seinäelementtien leikkaamiseen.

Käytännössä monimutkaisten leikkuumuotojen toteuttaminen jyrsimällä tuottaa vielä hankaluuksia. Puutteellisesta jyrsintämallin sisältämästä tiedosta johtuen palamiset, repeämiset ja lohkeamiset ovat ongelmana monimutkaisemmissa jyrsintämuodoissa. Niitä joudutaan siistimään työmailla. Tyypillisissä toteutuvissa hankkeissa vaadittavaan kehitystyöhön ei ole aikaa ja virheet toistuvat.

Hyödyntämällä laitteiden ja suunnitteluohjelmistojen potentiaalia tehokkaammin voitaisiin viimeisteltyjä yksityiskohtia, kuten rakenteellisia puuliitoksia, toteuttaa suoraan elementteihin niiden valmistusvaiheessa. Tämä mahdollistaisi kauniimman, edullisemman, nopeamman, terveellisemmän ja uudenaikaisen puurakentamisen.

Tavoite: tuottaa avoimet ohjeet suunnittelu- ja valmistustyökalujen hyödyntämiseen

Hankkeemme tavoitteena oli tuottaa aihetta koskeva perustieto ja koota se ohjeeksi avoimeen käyttöön – suunnittelijoille sekä tehtaille.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Kotimaisten CLT-tehtaiden välillä tietoa on liikkeellä verrattain vähän. Tämä on rakennusalalle tyypillistä – tuotekehitykseen ei löydy aikaa tai muita resursseja. Myös terminologian standardisointi on puutteellista. Perusasioiden selvittäminen eri CLT-levy- sekä elementtituottajia haastattelemalla muodotuikin tärkeäksi osaksi hankettamme.

Teimme C4-hankkeessa 1:1-mittakaavan prototyyppejä. Niissä haettiin oppia enimmäkseen työstöjäljen ja materiaalin toleransseista sekä tutkittiin eri terien tuottaman työstöjäljen visuaalisia eroja.

Hankkeessa testattiin ja sujuvoitettiin digitaalista työpolkua suunnittelijoilta tuotantoon. Useiden tiedonsiirto- ja jyrsintäkokeiden kautta tunnistettiin tämänhetkiset pullonkaulat ja luotiin niiden pohjalta optimaalista toimintamallia digitaaliselle suunnittelulle ja tuotannolle.

Kenelle tästä on hyötyä?

Arkkitehdeille, rakennusinsinööreille, suunnittelijoille ja CLT-tehtaille.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

KIRA-digihankkeemme ja siihen liittyneiden suunnitteluhankkeiden perusteella oli nopeasti selvää, että suurin pullonkaula CLT-rakentamisen kehittämisessä liittyy tiedostonsiirtoon. 

Lähtökohtainen hypoteesimme oli, että on mahdollista parantaa tiedon liikkuvuutta ja tiedostojen kääntämistä suunnittelijoiden käyttämien suunnitteluohjelmien ja CLT-tehtaiden käyttämien työstöohjelmien välillä. Hankkeessa selvisi, että eri ohjelmistojen rajapinnoissa on paljon puutteita.

Potentiaali suunnittelijan tiedon suoraviivaiselle kääntämiselle tuotantoon on olemassa, mutta valitettavasti sen saaminen toimivaksi standardiksi vaatii vielä paljon ohjelmistojen kehittämistyötä.

Valmiin työpolun sijaan pyrimme tässä vaiheessa tunnistamaan parhaat tiedostonsiirtoformaatit sekä ne asiat, joita suunnittelijat voivat liittää malleihinsa jo nyt.