Hankkeessa kehitettiin parempia työkaluja asuinrakennusten hallinnointiin ja kokeiltiin, miten rakennusten dataa voidaan hyödyntää ennustamiseen ja suunnitteluun.  

Mihin etsittiin ratkaisua?

Suomen asuntokannan korjauksiin tulee kulumaan arvioiden mukaan noin 10 000 miljoonaa euroa vuosittain. Asumme vanhenevissa taloissa, joissa korjaukset ja ylläpito ovat yksi eniten asumisen hintaa nostavia tekijöitä. Näitä kuluja voidaan laskea kehittämällä parempia työkaluja asuinrakennusten hallinnointiin. Hankkeessa kokeilimme, miten asuinrakennusten dataa voidaan hyödyntää ennustamiseen ja suunnitteluun.

Tavoite: hallinnoinnin tehostaminen datan avulla 

Tavoitteemme oli näyttää, miten datan ja mallinnuksen avulla voidaan tehostaa asuinrakennusten hallinnointia ja tehdä asumisesta halvempaa. Teknisellä tasolla halusimme osoittaa, että jo olemassa olevasta datasta voidaan löytää uutta ja hyödyllistä tietoa nykyaikaisilla mallinnusmenetelmillä.

Mitä hankkeessa tehdään?

Kehitimme hankkeessa keinoja mallintaa asuinrakennuksia. Tutkimme, miten mallinnusta voidaan käyttää rakennusten ylläpidon sekä erityisesti korjaamisen ennustamiseen ja optimointiin. Yhteistyökumppaneilta saadun datan avulla kokeilimme miten erilaisia tietolähteitä ja menetelmiä voidaan hyödyntää mallintamiseen ja optimointiin.

Hankkeessa tarkasteltiin erityisesti rakennusten perustietoja, korjaushistoriaa, ylläpidon toteutuneita kustannuksia, sekä teknisten isännöitsijöiden arvioita elinkaarikustannuksista ja korjaustarpeista. Kokeilimme myös erilaisten mallinnuskeinojen kuten koneoppimisen soveltuvuutta ja tutkimme mm. miten IoT-mittausdataa, kuten ilmankosteusarvoja, voisi hyödyntää.

Kenelle tästä on hyötyä?

Hankkeesta on hyötyä kaikille, jotka rakennuksia omistavat ja hallinnoivat. Monet mallinnuskeinot vaativat erityisesti kehitysvaiheessa paljon dataa, vaikka lopullinen malli voikin toimia pienillä datamäärillä. Yhteistyössä alan toimijoiden kanssa pystymme kehittämään malleja ja luomaan toimintatapoja, joita voidaan tulevaisuudessa soveltaa mihin tahansa asuinrakennuksiin asumisen kustannusten alentamiseksi.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Arvioimme, että tuomalla hankkeessa tutkitut ja kokeillut menetelmät osaksi rakennusten ylläpitoa, voidaan saavuttaa 20–40 % säästöt läpi asuinrakennusten elinkaaren. Hyötyjen saavuttaminen vaatii kuitenkin työtä, sillä useimmilla kiinteistöomistajilla ei ole vielä valmiutta ottaa uusia tietolähteitä ja menetelmiä osaksi prosessejaan.