Älyrakennus ja esineiden internet kommunikoimaan
Talotekniikan ja esineiden internetin avoimet rajapinnat mahdollistavat paremman tiedonhallinnan ja kohentavat rakennuksen käyttäjäkokemusta.
Mihin etsittiin ratkaisua?
Rakennuksissa käytettävät tekniset järjestelmät, esimerkiksi valaistus-, jäähdytys- ja turvajärjestelmät, ovat pitkään olleet suljettuja ratkaisuja. Nämä ratkaisut ovat useimmiten perustuneet laitetoimittajien omiin tietojärjestelmiin. Eri järjestelmien väliset integraatiot taas ovat pitkälti olleet erikseen räätälöityjä ratkaisuja, minkä vuoksi ne ovat olleet kalliita.
Toistaiseksi tiedon laajempaa hyödyntämistä vaikeuttaa se, että eri järjestelmistä saatavaa tietoa ei kuvata yhtenäisellä tavalla.
Kiinteistöihin on tulossa enenevässä määrin esineiden internetiin liitettyjä laitteita, ja uusien järjestelmien määrä kasvaa. Avoimuutta eri järjestelmien välillä tarvitaan, jotta ne palvelevat rakennusalan yrityksiä ja kuluttajaa arkipäivässä.
Tavoite: Tiedonhallintaa ja uusia palveluita käyttäjille
Hankkeen tavoitteena oli kehittää kustannustehokkaita menetelmiä jakaa tietoa talotekniikan ja kiinteistöjen esineiden internetin välillä.
Hankkeen tuloksena saatavat menetelmät mahdollistavat avoimen rakennetun ympäristön tiedonhallinnan sekä ratkaisuja ja palveluja, joilla voidaan parantaa kiinteistöjen toiminnallisuuksia, sisäilman olosuhteita ja energiatehokkuutta.
Mitä hankkeessa tehtiin?
Hankkeessa esitettiin vaatimukset ja esimerkkiratkaisut käytettäville menetelmille, joilla tieto saataisiin virtaamaan sujuvasti eri järjestelmien välillä. Hanke toteutettiin neljässä vaiheessa: katsaus nykytilaan, asiantuntijahaastattelut, työpajat sekä pilottihankkeet, joilla varmistettiin menetelmien toiminta pienessä mittakaavassa.
Hankkeessa määritettiin käytettävältä ylätason rajapinnalta vaadittavat ominaisuudet ja valittiin ne täyttävistä tiedonsiirtoprotokollista kaksi pilottihankkeissa testattavaksi. Samoin määritettiin tiedonkuvausmenetelmältä vaaditut ominaisuudet ja valittiin useista kiinteistöalalla käytetyistä menetelmistä yksi pilotoitavaksi. Sitä sovellettiin hankkeessa mukana olleessa yrityksessä muun muassa rakennusautomaation tuottaman mittausdatan liittämiseen visualisointimalliin.
Kenelle tästä on hyötyä?
Hankkeesta hyötyvät kiinteistöjen käyttäjät, omistajat, hallinnoijat ja huoltajat.
Käyttäjille järjestelmien välinen kommunikaatio näkyy vaivattomana arkena, toiminnan tehokkuutena ja terveyttä ja hyvinvointia tukevana ympäristönä. Esimerkiksi toimiston käyttäjä saa tietoa vapaista neuvotteluhuoneista ja ravintolan jonon pituudesta tai hän pystyy vaivattomasti säätämään työpisteensä lämpötilaa ja valaistustasoa.
Mitä tuloksia kokeilu tuotti?
Pilottikohteiden perusteella testatut menetelmät todettiin alustavasti lupaaviksi testiympäristössä. Käyttökokemuksia tulisi kuitenkin kerätä lisää, jotta menetelmien toimintaa pystytään arvioimaan tarkemmin varsinaisissa käyttöympäristöissä.
Tulevaisuudessa tulisi laatia tarkat standardit ja vähimmäisvaatimukset tiedonkuvaukselle, jotta rakennusautomaatiojärjestelmät tuottavat ymmärrettävää tietoa. Myös rakennusten liittäminen muiden alojen laitteiden ja esineiden tietoverkkoihin, kuten älykkäisiin sähköverkkoihin tai liikennejärjestelmiin, tulee asettamaan vaatimuksia. Eri aloilla käytettävät menetelmät poikkeavat toisistaan, ja uusia ratkaisuja tai olemassa olevien kehittämistä todennäköisesti tarvitaan, jotta tieto rakennusten ja muiden esineiden välillä saadaan virtaamaan.
Talotekniikan ja kiinteistöjen IoT avoimet rajapinnat
Toteuttajat: Aalto yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun smart buildings and services tutkimusryhmä
Kumppanit: Granlund Oy, Helsingin kaupunki, Helvar Oy, Senaatti-kiinteistöt ja Tieto Oyj
Heikki Ihasalo
P. +358 40 8209 623
S. heikki.ihasalo(at)aalto.fi