In EnglishPå SvenskaSuomeksi▴
  • Tulokset ▼
    • Kokeilutulokset
    • Tulostilaisuudet
    • Mediapoiminnat
    • KIRA-digi lukuina
    • WDBE
  • Ajankohtaista ▼
    • Blogi
    • Uutiset
    • Tapahtumat
  • Tiedonhallinta & Yhteentoimivuus ▼
    • Alan yhteinen tiedonhallinta
    • Kokonaisarkkitehtuuri ja ekosysteemi
    • Sanastot, nimikkeistöt ja standardit
    • Rakennetun ympäristön tietorakenteet
    • Digikaavoitus
    • Lainsäädäntö
  • Kokeiluhankkeet ▼
    • Kokeiluhankkeet
    • Kokeiluhankkeet kartalla
    • Kokonaiskuva
    • Hakuilmoitus
  • Info ▼
    • Yhteystiedot
    • Visio ja tavoitteet
    • Tietopankki
    • Palaute
  • Tulokset
    • Kokeilutulokset
    • Tulostilaisuudet
    • Mediapoiminnat
    • KIRA-digi lukuina
    • WDBE
  • Ajankohtaista
    • Blogi
    • Uutiset
    • Tapahtumat
  • Tiedonhallinta & Yhteentoimivuus
    • Alan yhteinen tiedonhallinta
    • Kokonaisarkkitehtuuri ja ekosysteemi
    • Sanastot, nimikkeistöt ja standardit
    • Rakennetun ympäristön tietorakenteet
    • Digikaavoitus
    • Lainsäädäntö
  • Kokeiluhankkeet
    • Kokeiluhankkeet
    • Kokeiluhankkeet kartalla
    • Kokonaiskuva
    • Hakuilmoitus
  • Info
    • Yhteystiedot
    • Visio ja tavoitteet
    • Tietopankki
    • Palaute
In EnglishPå SvenskaSuomeksi▴

Yleiskaavojen digiloikka metsään

Kokeilu on valmis!

CGI:n kokeilussa digitalisoitiin yleiskaavaprosessia, jotta olemassa oleviin kaavatietoihin olisi helppo pääsy ja ne saataisiin tehokkaaseen käyttöön metsäalalla.

Mihin etsittiin ratkaisua?

Suomessa yleiskaava-aineistot eivät ole vektorimuodossa saatavilla yhteisen rajapintapalvelun kautta. Yleiskaavat ovat usein pdf-muotoisia tai georeferoituja rasterikaavoja. Kaavojen ohjausvaikutus jää tämän vuoksi osin tehottomaksi, koska eri toimijat eivät voi hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Kuvamuotoisella yleiskaavalla tehtävä työ tarkoittaa myös virhealtista ihmistyötä.

Esimerkiksi Metsäkeskuksessa käsitellään vuosittain noin 110 000 metsän hakkuuilmoitusta ja 90 000 kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuvaa Kemera-tukihakemusta. Näiden toimenpiteiden suunnittelussa metsäalan yrityksissä ja Metsäkeskuksen viranomaiskäsittelyn päätöksenteossa tulisi pystyä huomioimaan kaikkien kaavatasojen asettamat vaikutukset aiottuihin toimenpiteisiin ja sitä kautta metsien käsittelyyn. 

Käytännössä kaavojen huomioiminen vaatisi automaattisia tarkastuksia ja hälytyksiä paikkatietojärjestelmissä, mikä ei nykyisellä kuvamuotoisella kaava-aineistolla ole mahdollista, kun edes kuvamuotoinen aineisto ei ole vapaasti saatavilla rajapinnan kautta.

Tavoite: kaavojen ohjausvaikutus kokonaan käyttöön metsäalalla

Kaavojen ohjausvaikutusta voidaan parantaa tuomalla kaikki kaavat saataville vektorimuodossa yhteisen rajapintapalvelun kautta. Tällöin eri alojen toimijat voivat ottaa kaavat osaksi sähköisiä suunnittelu- tai paikkatietojärjestelmiään, ja kaavat tulevat tehokkaasti huomioitua muussa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Hankkeen tarkoitus oli kokeilla ja luoda yhden kuntaliitoskunnan monimuotoisten yleiskaava-aineistojen kautta pilotti-toimintamalli. Tässä mallissa eri muodoissa olevat yleiskaava-aineistot on kootusti yhdessä järjestelmässä vektorimuodossa ja saatavilla rajapinnan kautta.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Hankkeessa edettiin tietomallin kautta digitointiprosessin määrittelyyn sekä varsinaiseen yleiskaavatietojen digitointiin. Lopuksi validoidut aineistot julkaistiin, jotta ne ovat metsäalan toimijoiden testattavissa näiden omissa järjestelmissä ja käyttötapauksissa.

Pilotiksi valittiin Hämeenlinna, koska se on kuntaliitoskunta, jossa on yhteen liittyneiden kuntaliitoskuntien aiemman päätöksenteon pohjalta edelleen voimassa hyvin heterogeeninen yleiskaava-aineisto ja myös suuri tarve kaavojen yhteensovittamiselle ja harmonisoinnille.

Kenelle tästä on hyötyä?

Ajantasaisten yleiskaavojen rajapintapalvelun kehittämisestä hyötyy laaja-alaisesti koko yhteiskunta. Hyöty perustuu yleiskaavojen ohjausvaikutuksen parantumiseen kaavojen ajantasaisuuden, saatavuuden sekä digitaalisen hyödynnettävyyden kehittymisen johdosta.

Jos kaikkien yleiskaavatietoa hyödyntävien viranomaisten potentiaaliset säästöt lasketaan yhteen, voitaisiin helposti päästä tilanteeseen, jossa yleiskaavojen digitointi maksaisi itsensä takaisin jo muutaman vuoden sisällä.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Hankkeessa kehitetty ratkaisu vastasi hyvin hyödyntäjien perustarpeeseen, eli yleiskaavan määräyssisältö saatiin koottua tietomalliin tietyltä maantieteelliseltä alueelta vektorimuodossa. Tietomalli sisältää koko yleiskaavakartan ja määräysten tietosisällön ja tiedot voi lukea tarjotun WFS-rajapinnan kautta.

Hankkeen aikana havaittiin kaksi kehitysaluetta, joiden osalta työtä voisi jatkaa: kaavatiedon luokittelu hyödyntäjän tarpeisiin sekä yleiskaavan voimassaolotilanteen selvittäminen.

Kokeilun toivotaan vauhdittavan yleiskaavojen saatavuutta yhteisen rajapinnan kautta vektorimuodossa, jotta digitalisaation hyödyt voidaan saavuttaa jo ennen kuin maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen valmistuu.

Kokeilun eteneminen

15.5.2018 31.12.2018
Yleiskaavojen digiloikka metsään

Kesto: 15.5.-31.12.2018
Toteuttaja: CGI Suomi Oy
Mukana: Suomen Metsäkeskus, Metsäteollisuus ry, UPM-Kymmene Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Suomen Ympäristökeskus, Kuntaliitto

Yhteystiedot

Hannes Seppänen
hannes.seppanen(at)cgi.com
+358 50 306 8805

Hankkeen loppuraportti

Lue lisää >
◂ Edellinen hanke Seuraava hanke ▸

KIRA-digi vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota! Hallituksen kärkihankkeessa ovat mukana ministeriöt, kunnat ja KIRA-foorumi. Tavoitteena on avoin ja yhteentoimiva rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ekosysteemi.

Puhelin: +358 40 456 6108

Osoite: Malminkatu 16 A, 00100 Helsinki

Sähköposti: info(at)kiradigi.fi

 

Sivupuu

  • Tulokset
  • Ajankohtaista
  • Tiedonhallinta & Yhteentoimivuus
  • Kokeiluhankkeet
  • Info

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen rekisteriseloste