CGI:n kokeilussa digitalisoitiin yleiskaavaprosessia, jotta olemassa oleviin kaavatietoihin olisi helppo pääsy ja ne saataisiin tehokkaaseen käyttöön metsäalalla.

Mihin etsittiin ratkaisua?

Suomessa yleiskaava-aineistot eivät ole vektorimuodossa saatavilla yhteisen rajapintapalvelun kautta. Yleiskaavat ovat usein pdf-muotoisia tai georeferoituja rasterikaavoja. Kaavojen ohjausvaikutus jää tämän vuoksi osin tehottomaksi, koska eri toimijat eivät voi hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Kuvamuotoisella yleiskaavalla tehtävä työ tarkoittaa myös virhealtista ihmistyötä.

Esimerkiksi Metsäkeskuksessa käsitellään vuosittain noin 110 000 metsän hakkuuilmoitusta ja 90 000 kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuvaa Kemera-tukihakemusta. Näiden toimenpiteiden suunnittelussa metsäalan yrityksissä ja Metsäkeskuksen viranomaiskäsittelyn päätöksenteossa tulisi pystyä huomioimaan kaikkien kaavatasojen asettamat vaikutukset aiottuihin toimenpiteisiin ja sitä kautta metsien käsittelyyn. 

Käytännössä kaavojen huomioiminen vaatisi automaattisia tarkastuksia ja hälytyksiä paikkatietojärjestelmissä, mikä ei nykyisellä kuvamuotoisella kaava-aineistolla ole mahdollista, kun edes kuvamuotoinen aineisto ei ole vapaasti saatavilla rajapinnan kautta.

Tavoite: kaavojen ohjausvaikutus kokonaan käyttöön metsäalalla

Kaavojen ohjausvaikutusta voidaan parantaa tuomalla kaikki kaavat saataville vektorimuodossa yhteisen rajapintapalvelun kautta. Tällöin eri alojen toimijat voivat ottaa kaavat osaksi sähköisiä suunnittelu- tai paikkatietojärjestelmiään, ja kaavat tulevat tehokkaasti huomioitua muussa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Hankkeen tarkoitus oli kokeilla ja luoda yhden kuntaliitoskunnan monimuotoisten yleiskaava-aineistojen kautta pilotti-toimintamalli. Tässä mallissa eri muodoissa olevat yleiskaava-aineistot on kootusti yhdessä järjestelmässä vektorimuodossa ja saatavilla rajapinnan kautta.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Hankkeessa edettiin tietomallin kautta digitointiprosessin määrittelyyn sekä varsinaiseen yleiskaavatietojen digitointiin. Lopuksi validoidut aineistot julkaistiin, jotta ne ovat metsäalan toimijoiden testattavissa näiden omissa järjestelmissä ja käyttötapauksissa.

Pilotiksi valittiin Hämeenlinna, koska se on kuntaliitoskunta, jossa on yhteen liittyneiden kuntaliitoskuntien aiemman päätöksenteon pohjalta edelleen voimassa hyvin heterogeeninen yleiskaava-aineisto ja myös suuri tarve kaavojen yhteensovittamiselle ja harmonisoinnille.

Kenelle tästä on hyötyä?

Ajantasaisten yleiskaavojen rajapintapalvelun kehittämisestä hyötyy laaja-alaisesti koko yhteiskunta. Hyöty perustuu yleiskaavojen ohjausvaikutuksen parantumiseen kaavojen ajantasaisuuden, saatavuuden sekä digitaalisen hyödynnettävyyden kehittymisen johdosta.

Jos kaikkien yleiskaavatietoa hyödyntävien viranomaisten potentiaaliset säästöt lasketaan yhteen, voitaisiin helposti päästä tilanteeseen, jossa yleiskaavojen digitointi maksaisi itsensä takaisin jo muutaman vuoden sisällä.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Hankkeessa kehitetty ratkaisu vastasi hyvin hyödyntäjien perustarpeeseen, eli yleiskaavan määräyssisältö saatiin koottua tietomalliin tietyltä maantieteelliseltä alueelta vektorimuodossa. Tietomalli sisältää koko yleiskaavakartan ja määräysten tietosisällön ja tiedot voi lukea tarjotun WFS-rajapinnan kautta.

Hankkeen aikana havaittiin kaksi kehitysaluetta, joiden osalta työtä voisi jatkaa: kaavatiedon luokittelu hyödyntäjän tarpeisiin sekä yleiskaavan voimassaolotilanteen selvittäminen.

Kokeilun toivotaan vauhdittavan yleiskaavojen saatavuutta yhteisen rajapinnan kautta vektorimuodossa, jotta digitalisaation hyödyt voidaan saavuttaa jo ennen kuin maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen valmistuu.