Sitowisen vetämässä hankkeessa suunnitelmamallit tuotiin tierakennuksen hallinnolliseen prosessiin.

Tiesuunnitelman hallinnollinen hyväksyminen ja julkinen nähtävilläolo perustuvat tällä hetkellä kaksiulotteisiin suunnitelmiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että tien elinkaaren kaikissa vaiheissa hyödynnettäisiin älykkäitä 3D-tietomalleja – myös suunnitelmien hallinnollisessa käsittelyssä. Tietomallien käyttö parantaa koko elinkaaren aikana laatua, säästää aikaa ja kustannuksia, sekä vähentää virheiden määrää. Jalankulku- ja pyörätien alikulun suunnitelmassa Vihdintiellä kokeiltiin 3D-tietomallin käyttöä osana hallinnollista käsittelyä.

Mihin etsittiin ratkaisua?

3D-tietomalleja on hyödynnetty jo pitkään teiden suunnittelussa, mutta suunnitelmien hallinnollisessa käsittelyssä on käytetty pääosin kaksiulotteisia, paperisia suunnitelmia. Tähän on vaikuttanut muun muassa hallinnollisen käsittelyn tahojen rajatut mahdollisuudet hyödyntää malliohjelmistoja- ja aineistoja sekä 3D-tietomallien sisältöpuutteet hallinnollisen käsittelyn kannalta. Ympäristöministeriön KIRA-digi-hankkeen osittain rahoittamassa hankkeessa Espoon kaupunki, ELY keskus, Väylävirasto (ent. Liikennevirasto), Maanmittauslaitos ja Sitowise testasivat, miten 3D-tietomalleja voisi hyödyntää paremmin myös tiesuunnitelman hallinnollisessa käsittelyssä.

Tavoite: suunnitelmamallin kehittäminen hallinnon tarpeita palvelevaksi  

Työssä selvitettiin, mitä 3D-tietomallien käyttö maantielain mukaisessa hallinnollisessa käsittelyssä edellyttää mallin sisällöltä sekä kehitettiin mallia näiden vaatimusten pohjalta.

Mitä hankkeessa tehtiin?

Pilottihankkeen ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin 3D-tietomallin alustavat sisältövaatimukset tiesuunnitelmavaiheeseen ja pilotoitiin niitä jalankulun ja pyöräilyn alikulun tiesuunnitelmassa, joka sijoittuu Vihdintielle Espoon Kortesmäessä.Toisessa vaiheessa 3D-tietomallia kokeiltiin käytännössä hallinnollisen käsittelyn eri vaiheissa. Syksyn aikana 3D-tietomalli oli julkisesti kaikkien nähtävillä perinteisen suunnitelman rinnalla. 3D-tietomallia hyödynnettiin myös hallinnollisen käsittelyn eri vaiheissa: Espoon kaupungin lausunnossa, Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymisesitysluonnoksessa sekä Väyläviraston hyväksymispäätösluonnoksessa. Pilottihankkeena kokeilussa toimi ”Maantien 120 (Vihdintie) parantaminen rakentamalla Kortesmäen alikulkukäytävä, Espoo" -tiesuunnitelma, jonka suunnittelu on käynnistynyt loppuvuodesta 2017.

Mitä tuloksia kokeilu tuotti?

Kokemus oli positiivinen. Kaikki työhön sitoutetut viranomaistahot hyödynsivät 3D-mallia sovitusti omassa prosessin vaiheessa. Myös julkisen nähtävilläolotilan asiakaspalvelu suhtautui 3D-malliin myönteisesti ja oli valmis auttamaan kansalaisia mallin pyörittämisessä.

Pilottikokeilussa havaittiin, että nykyiset ohjelmistot vaativat kehitystyötä, jotta vaadittu tietosisältö saadaan tuotettua tehokkaasti ilman ylimääräistä työtä. Nykyinen 2D- suunnitelmia varten laadittu ohjeistus ei kaikissa asioissa toimi optimaalisesti kolmiulotteisessa maailmassa ja 3D-tietomallien sisältö- ja esitystapavaatimuksia täytyy edelleen kehittää. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että 3D-tietomallit olisivat nykyistä julkista nähtävilläoloa helpommin saavutettavissa omalta tietokoneelta ilman erikseen asennettavia ohjelmia. Tällä hetkellä myös muun muassa arkistointikäytännöt sekä oikeuslaitoskäsittely estävät vielä 3D-tietomallien täysimääräisen käyttöönoton ja kaksiulotteisista suunnitelmista luopumisen.

Kenelle tästä on hyötyä?

Kokeilun tuloksista höytyvät kaikki maanteiden suunnitteluhankkeiden parissa työskentelevät tahot suunnittelukonsulteista eri viranomaisiin.