Rakennussuunnitelmat tarkentumaan aiempaa nopeammin
Tarkentuvan tiedon siirtyminen rakennusten suunnittelutietomalliin on tällä hetkellä hidasta ja saattaa johtaa virheisiin. Arkkitehdit NRT kehittää työprosessia, jolla rakennussuunnitelmia voi tarkentaa mahdollisimman nopeasti rakennusaikana.
Mihin etsittiin ratkaisua?
Nykyisellä, kehittyvällä teknologialla rakentamisaikana tehtävät peruskorjauskohteiden tarkemittaukset saadaan toteutettua varsin nopeasti ja tehokkaasti. Tarkemittaukset ovat mittauksia, joilla voidaan varmistaa rakennussuunnitelmien toteutettavuus ja laadukkuus. Niillä saadaan suunnittelua luotettavampaa tietoa esimerkiksi puretuista, aiemmin piilossa olleista runkorakenteista.
Suurten pistepilvitietojen käsittely ja vieminen rakennusten suunnittelumalliin vaatii kuitenkin huomattavia työmääriä sekä erittäin korkeaa suunnittelu- ja mallinnusosaamista. Tähän on ennalta vaikeaa varautua, sillä rakennushankkeet ovat kertaluontoisia ja kompleksisia. Hidas työprosessi ja suunnitelmien epätarkkuus vaikuttavat kriittisesti suunnitelmien toteutettavuuteen ja luotettavuuteen, mikä hidastaa koko rakentamisprosessia ja saattaa johtaa virheisiin.
Tavoite: tarkentuva tieto rakennuksista nopeammin suunnittelumalliin
Hankkeessa kehitettiin uudenlaista työprosessia, jolla tarkentuvan pistepilviaineiston käsittely ja mallinnus sujuvat mahdollisimman nopeasti rakentamisaikana. Hankkeessa kokeillaan tarkemitatun lähtötiedon ja suunnittelumallien yhdistämisen tapojen suoraviivaistamista.
Työprosessia testattiin ja validioitiin iteratiivisesti kahdessa oikeassa toimintaympäristössä: Helsingin Olympiastadionissa sekä Finlandia-talossa. Suurin osa kokeiluista liittyi Olympiastadionin hankkeeseen, josta oli kokeilun aikana saatavilla eniten erilaista tarkemittaus- ja pistepilviaineistoa.
Tavoitteena oli löytää kokeilevan kehittämisen kautta sellainen työprosessi, jolla tarkentuva tieto saadaan lisättyä suunnittelutietomalleihin joustavasti, nopeasti ja helposti. Hanke toteutettiin vaiheissa, joissa kokeilun vaativuustasoa nostettiin asteittain. Kaikissa vaiheissa hyödynnettiin oikeista projekteista syntyvää pistepilvi- ja suunnitteluaineistoa.
Mitä hankkeessa tehtiin?
Hankkeessa toteutettiin pieniä, kevyitä kokeiluja, joissa hyödynnettiin todellisista hankkeista saatavaa aineistoa. Kokeilut jaettiin neljään kategoriaan:
- Sopimukset – Mitä eri osapuolten välisissä sopimuksissa voidaan kehittää?
- Prosessit – Mitä vaiheita voidaan sujuvoittaa tai suoraviivaistaa?
- Työkalut – Mitkä ovat parhaat työkalut? Mitä työkaluja vielä tarvitaan?
- Roolit – Miten eri osapuolten väliset vastuut ja roolit tulisi jakaa?
Hankkeessa kokeiltiin erilaisia työkaluja ja prosesseja, mm. jaettua mittauskarttaa, pistepilven konvertointia pintamalliksi ja muuntamista ohjelmallisesti IFC-malliksi sekä pistepilven vertailua suunnittelumalliin.
Kenelle tästä on hyötyä?
Rakennusinsinööreille, arkkitehdeille, urakoitsijoille ja konsulteille.
Mitä tuloksia kokeilu tuotti?
Hankkeen lopputuloksena syntyi luonnos uudeksi työprosessiksi, jolla tarkentuva tieto saadaan lisättyä suunnittelutietomalleihin joustavammin, nopeammin ja helpommin.
Vertaamalla rakentamisen aikana tuotettua tietoa suoraan suunnittelumalleihin varsinaisen lähtötietomallin päivityksen sijaan voisi prosessia nopeuttaa ja tehostaa huomattavasti. Tämä vapauttaisi suunnittelijoiden resursseja pistepilven käsittelystä suunnitteluun ja tehostaisi koko rakentamisen prosessia.
Hankkeessa myös tunnistettiin, että työmaalla syntyy paljon sellaista mittatietoa, jota ei tällä hetkellä osata kysyä tai hyödyntää suunnittelussa. Tulevaisuudessa tämän tiedon osuus lisääntyy, jolloin myös tiedon nopea käsittely on tärkeämmässä roolissa.
Uudistettua prosessia pyritään hyödyntämään ja jatkokehittämään Finlandia-talon hankkeessa.