Digikaava parantaa kaavoitusta ja rakennusalaa
Kuntien kaavoitusmateriaali säilötään vain paperimuodossa, tai parhaimmillaan ainoastaan määräykset ja karttamerkinnät ovat digitaalisia. Hakkeessa syntynyt Digikaava parantaa kaavoituksen tiedonhallintaa, säästää resursseja ja tehostaa kaavoitusta.
Mihin etsittiin ratkaisua?
Kuntien kaavoitusprosessi perustuu tällä hetkellä vain asiantuntijoiden saamaan materiaaliin ja tiedonhallintaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoitusmateriaalia säilötään joko paperimuodossa, tai parhaimmillaan tietojärjestelmään digitoidaan vain määräykset ja karttamerkinnät. Järjestelmää hallinnoi ja ylläpitää usein jokin kolmas osapuoli, eikä kunnalla tai kaupungilla ole käyttöoikeutta omaan digitaaliseen aineistoonsa. Mm. näitä haasteita digikaavoitushanke purkaa.
Tavoite: kehittää digitaalisen kaavoituksen käytäntöjä ja tekniikkaa
Hankkeen tavoitteena oli luoda ja kehittää digikaavoituksen käytäntöjä ja teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan nopeuttaa kaavoitusprosessia mm. tehostamalla vuorovaikutuskäytäntöjä nykyistä monikanavaisemmiksi ja joustavammiksi eri sidosryhmien välillä. Näin myös rinnakkaisia ja alisteisia suunnitelmia voidaan laatia yhtäaikaisesti siten, että tieto on sitä kaikkien osapuolten saatavissa ja kommentoitavissa reaaliaikaisesti.
Tarkoituksena oli sujuvoittaa ja nopeuttaa kaavoitusprosessin läpivientiä poistamalla hukkaa ja tekemällä vuorovaikutuskäytännöistä eri sidosryhmien välillä nykyistä joustavampia ja monikanavaisempia sekä synnyttämällä tietokantapohjainen digikaava.
Mitä hankkeessa tehtiin?
Hankkeessa kerättiin tietoja, käytäntöjä ja haasteita maantieteellisesti erilaisista kunnista, kaupungeista ja sidosryhmiltä. Mukana oli neljä erityyppistä pilottikohdetta Helsingissä, Sipoossa, Oulussa ja Pihtiputaalla.
Osana hanketta järjestimme seminaarin, johon osallistui yhteensä 38 henkilöä, jotka edustivat pääasiassa julkista sektoria, joko kuntakaavoittajina tai maakuntakaavoittajia maakuntien liitoissa. Seminaarissa järjestettiin hankkeeseen liittyvä työpaja, joista valikoituivat hankkeen keskeiset tavoitteet ja painopistealueet.
Kerättyä tietoa hyödynnettiin kaavamateriaalien sekä kaavaprosessin digitalisoimisesessa.
Kenelle tästä on hyötyä?
Kunnille ja rakennuttajille, kaikille kaavoitusta tekeville ja kaavoitusprosessissa mukana oleville sekä kaavoitusta hyödyntäville.
Mitä tuloksia kokeilu tuotti?
Hankkeessa syntyi tietokantapohjainen FSG Digikaava sekä verkkosivusto Digikaava, jolla esitellään mm. digikaavoituksen periaatteet sekä hankkeen neljä pilottikohdetta.
Tietokantapohjainen digikaava mahdollistaa myös rinnakkaisten ja alisteisten suunnitelmien laatimisen yhtäaikaisesti siten, että tieto on sitä tarvitsevien osapuolten saatavissa ja kommentoitavissa reaaliaikaisesti.
Kaava-aineisto julkaistaan WMS/WFS-rajapintoina, jotka liitetään FCG:n CityInfo-sovellukseen. Se on internetselaimessa toimiva kaupunkisuunnittelun 3D-sovellus, joka toimii avoimella MAPGETS-alustalla. Kaavoituksen pohjana toimii kaupungin tai kunnan kartta. Digikaava-alustalla yhdistetään kaupungin ja kuntien sekä hallinnon rajapinnat. Lopullinen tietokantapohjainen digikaava mahdollistaa sen, että maanomistaja tai muu sidosryhmän jäsen saa tarvittavaa tietoa hiiren yhdellä klikkauksella.